Oli aurinkoinen päivä Hattarasaarella. Tossavainen käveli iloisena Mintturusettikadun aurinkoista puolta. Hän oli lähdössä etsimään aarretta läheiseen aarremetsään, sillä hän oli löytänyt aarrekartan, sellaisen keltapohjaisen!
Tossavainen oli sopinut tapaavansa ystävänsä Super-Sini Papusen ja Voimamiehenpoika Rimin vohvelikahvilan kulmalla. Super-Sini Papunen oli pakannut heille kaikille eväät mukaan, Rim kantoi olallaan vihreää lapiota.
Ja niin he lähtivät kävelemään kohti aarremetsää, Tivolikatua alas olisi ehkä helpoin ja lyhin reitti metsän laitaan. Metsässä pelikaanit laulelivat kauniisti ja ystävysten matka eteni mukavasti ihanan kesäisessä säässä. Mystiset kukat kukkivat polun reunoilla ja metsän reunassa näytti kulkevan kiltti tiikerikin, se vanha, tiedättehän?
Tossavainen, Sini ja Rim istahtivat hetkeksi kannolle syömään eväitään, täydellä mahalla jaksaisi paremmin etsiä aarretta, eikä kenenkään tarvitsisi nälkäisenä kiukutella! Kun eväät oli syöty, ystävykset aloittivat etsinnät. Super-Sini Papunen luki karttaa ja Tossavaisen oli aina välillä helppo kiivetä puuhun tähyilemään ja tarkistamaan suuntaa. Ensin seitsemäntoista askelta kannolta etelään, sitten olka-helmamitan verran itään. Ja vielä kaksikymmentä askelta neulasten osoittamaan suuntaan. Ja siinä se oli! Kohta, josta pitäisi kaivaa!
Voi kun he nyt olisivat laskeneet oikein ja paikka olisi varmasti oikea! Kaverukset lapioivat itsensä melkein väsyksiin asti. Tossavaista alkoi epäilyttää, oliko tämä sittenkään oikea kohta, tai jos kartta olikin vain kurja aliexpressin kopio. Mutta sitten Rimin lapio kolahti johonkin! Se oli aarrearkku! Tätä he olivat etsineet!
Jännittyneinä ystävykset nostivat arkun kuopasta ja varovasti raottivat kantta....
Ooh!
Sukkia!
Aarrearkku oli täynnä parittomia sukkia!
Voi tätä onnen päivää! Niitä riittäisi jokaiselle! Parempaa aarretta he eivät olisi voineet kuvitellakaan! Tämän täytyi olla vanhojen piraattien kätkemä aarre!
Tossavainen, Super-Sini Papunen ja Rim pakkasivat sukat mukaansa ja lähtivät kotia kohti, aurinko oli laskemassa ja koko metsä painumassa unten maille, pieni pinkki pupu kurkisteli matkalaisia kolostaan.
Ystävykset olivat iloisia aarteestaan, voi miten äitikin ilahtuisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit :)